KEY MESSAGE

Resilientin ja kestävän Euroopan rakentaminen yhdessä     Toimintaohjelma EU:n kaudelle 2024–2029

Johdanto

Rakennusala edustaa lähes kymmentä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja tarjoaa eurooppalaisille yli 13 miljoonaa työpaikkaa. Rakennusala edistää myös muiden teollisuudenalojen, kuten energia-, valmistus-, materiaali- ja palvelualojen kysyntää. Elinvoimainen rakennusteollisuus vaikuttaa lisäksi myönteisesti moniin muihin aloihin, mikä lisää taloudellista toimintaa ja mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille.

Luomme työpaikkoja, vaurautta ja toivoa tulevaisuutta varten
‍
Materiaalikustannusten ja korkojen nousu, inflaatio sekä kotitalouksien heikentynyt talous yhdessä erittäin voimakkaiden geopoliittisten jännitteiden kanssa ovat luoneet rakennusalalle "täydellisen myrskyn". Useissa jäsenvaltioissa on jo nähtävissä merkkejä rakennustoiminnan vähenemisestä, pääosin asuntorakentamisessa.
‍
Vihreä siirtymä on rakennusalalle merkittävä mahdollisuus. Sen toteutusta tulee kuitenkin kiirehtiä, sillä Euroopassa esiintyy yhä enemmän helleaaltoja, tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä. Rakennusala voi edistää yrittäjyyden ja innovoinnin avulla kestävien kaupunkien ja yhteisöjen luomista sekä hillitä ilmastonmuutosta. Energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen, uusiutuvan energian ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen sekä ilmastonkestävän ja kestävän infrastruktuurin rakentaminen ovat esimerkkejä siitä, miten rakennusteollisuus pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
‍
Siirtymävaiheen onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin talous kokonaisuutena toimii. Kilpailukyky perustuu yritysten kykyyn menestyä kannattavasti markkinoilla. Tarve vahvoille ja hyvin toimiville sisämarkkinoille ei ole koskaan ollut suurempi. Tulevaisuudessa talouden kasvunäkymät edellyttävät tasapainoista politiikkaa, jolla tuetaan innovointia, lisätään osaamista, vähennetään esteitä työ- ja tuotemarkkinoilla sekä mahdollistetaan resurssien parempi kohdentaminen.

Rakennusalan menestyksen kannalta ratkaisevia ovat raaka-aineiden luotettava saatavuus kilpailukykyisillä ehdoilla, tehokkaat lupamenettelyt, fossiilivapaan energian vakaa saanti ja osaavan työvoiman saatavuuden ratkaiseminen. Lisäksi lainsäädäntöympäristön tulee tasapainottaa paremmin erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita sekä ottaa asianmukaisesti huomioon rakennusalan erityispiirteet, jotta vihreä siirtymä voidaan toteuttaa tehokkaasti kansallisella tasolla.
‍
Euroop rakennusala edellyttää resilientin ja kestävän Euroopan saavuttamiseksi seuraavia EU-tason toimenpiteitä:

  1. Kilpailukykyisten tuotantoresurssien saatavuus. Energiaa, raaka-aineita, työvoimaa ja pääomaa on oltava saatavilla kilpailukykyisin ehdoin. Tämä edellyttää kotimaisen tuotannon, ekosysteemien ja resurssien vahvistamista sekä toimittajien moninaisuuden varmistamista erityisesti silloin, kun kotimaista tuotantoa ei ole.
  2. Yritysmyönteinen lainsäädäntöympäristö. EU-politiikan on tuettava kokonaisvaltaisesti yrittäjyyttä ja innovointia sekä investointeja ja kauppaa. Uusien poliittisten aloitteiden on oltava toteuttamiskelpoisia ja tuettava talouskasaluvua sekä kilpailukykyä. Kaiken lainsäädännön on oltava johdonmukaista sekä tasapainossa erilaisten poliittisten tavoitteiden välillä. Vihreä siirtymä edellyttää myös nopeampia ja tasapainoisempia lupaprosesseja. Painopisteen tulisi olla vihreän siirtymän käytännön toteuttamisessa, ja byrokratiataakkaa olisi vähennettävä mahdollisimman paljon, jotta hankkeiden toteuttamisvauhti nopeutuu merkittävästi.
  3. Avoimet markkinat ja tasapuoliset toimintaedellytykset. Kaikenkokoiset yritykset, alat ja alueet tarvitsevat pääsyn markkinoille, joilla on tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Meidän on myös tehostettava ponnisteluja vilpillisten käytäntöjen torjumiseksi ja luotava reilua kilpailua edistävät puitteet.
  4. Hyvin toimivat työmarkkinat. Tämä edellyttää työvoiman liikkuvuutta, tehokkaita elinikäisen oppimisen järjestelmiä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden parempaa ennakointia. Kaikilla aloitteilla olisi pyrittävä lisäämään rakennusalan houkuttelevuutta ja sukupuolten välistä tasapainoa.
  5. Innovaatioiden ja teknologisen kehityksen edistäminen. Euroopan on lisättävä ja nopeutettava investointeja tutkimukseen ja innovointiin ottaen huomioon rakennustoiminnan erityispiirteet (esim. työmaalla tapahtuva innovointi) ja jättämättä ketään, erityisesti pk-yrityksiä, jälkeen.
  6. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kunnioittaminen. Rakennusteollisuuden virallisesti tunnustettuna EU:n alakohtaisena työmarkkinaosapuolena ja työnantajia edustavana järjestönä FIEC uskoo, että alakohtainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on hyödyllistä sekä EU:n että kansallisella tasolla siten, että kunnioitetaan aina työmarkkinaosapuolten autonomiaa ja toissijaisuusperiaatteita.
  7. Helpotetaan riittävän rahoituksen saamista. Useat EU:n lainsäädäntötoimenpiteet edellyttävät huomattavaa rahoitussitoumusta niiden täytäntöönpanemiseksi. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa riittävä rahoitus EU:n talousarviosta. Lyhyen aikavälin toimenpiteenä joustavuus valtiontukisääntöjen soveltamisessa, vaikka se olisi luonteeltaan poikkeuksellista ja väliaikaista, voisi helpottaa tarvittavan infrastruktuurin ja asumisen rahoittamista tärkeiden teollisuushankkeiden tukemiseksi ja eurooppalaisten yritysten ja alueiden kilpailukyvyn tukemiseksi. Unionin olisi edistettävä vakaata sääntely- ja verokehystä, jotta julkisen rahoituksen lisäksi saataisiin mobilisoitua yksityisen sektorin pitkän aikavälin pääomaa vihreän siirtymän nopeuttamiseksi.
  8. Asuntopulaan ja energiaköyhyyteen vastaaminen. Euroopan asuntomarkkinoihin kohdistuu yhä suurempia paineita, kun taas kasvavat energiakustannukset vaikuttavat entisestään kotitalouksien omaan talouteen a ostovoimaan. Siksi tarvitaan kattava EU:n suunnitelma kohtuuhintaisen ja kestävän asumisen turvaamiseksi. Asuntojen ja rakennusten kunnostamisella voidaan erityisesti edistää EU:n energiatavoitteiden saavuttamista ja myös energiaköyhyyden torjuntaa.
  9. Investoinnit infrastruktuuriin vihreää ja digitaalista siirtymää varten Euroopassa ja sen ulkopuolella. Euroopan energia-, liikenne- ja digitaalista infrastruktuuria on parannettava, jotta kaksoismurroksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä edellyttää kestäviä investointeja infrastruktuuriin Euroopassa ja sen ulkopuolella Global Gateway -aloitteen puitteissa.